Työpaikan arkisia ristiriitatilanteita kannattaa aina ratkoa keskustelemalla ensin oman esihenkilön kanssa. Jos tästä ei tule tulosta, niin seuraava askel on yhteydenotto omaan luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun. Jokaisella työpaikalla pitäisi olla nimetty luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, ja heidän yhteystietonsa kannattaa laittaa talteen jo ennen kuin mitään sattuu.
Asiasta riippuu, miten homma etenee. Jos kyse on työ- tai virkaehtosopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta, ensin neuvotellaan työnantajan ja luottamusmiehen kesken ja jos paikallisneuvottelut jäävät erimieliseksi niin seuraavaksi siirrytään keskustason neuvotteluihin. Tällöin työ- tai virkaehtosopimuksen allekirjoittajaosapuolet istuvat alas ja katsovat, mitä sopimukseen on kirjattu ja mitä se tarkoittaa.
Jos erimielisyyttä ei saada näin ratkottua, seuraava ja viimeinen aste sopimusten tulkintaerimielisyyksissä on työtuomioistuin. Työtuomioistuin ratkoo nimenomaan työmarkkinaosapuolten välisiä erimielisyyksiä, yksittäinen ihminen ei pääsääntöisesti voi viedä asiaansa käsiteltäväksi työtuomioistuimeen.
Yksittäisen OAJ:n jäsenen riita-asioita asioita käsitellään pääsääntöisesti virkasuhteisten osalta hallintotuomioistuimissa (hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus) ja työsuhteisten osalta yleisissä tuomioistuimissa (käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus). Rikosasiat, syrjintäkanteet sekä vahingonkorvausasiat käsitellään aina yleisissä tuomioistuimissa.
Virkasuhteisten jäsenten riitatapaukset (esim. irtisanominen, osa-aikaistaminen, lomauttaminen, määräaikaisuuksien ketjutus) käsitellään hallinto-oikeudessa, koska toisena osapuolena on viranomainen – kunta, kuntayhtymä tai valtio.
Jos toisena osapuolena on ns. yksityisoikeudellinen taho – eli jokin muu kuin viranomainen, käsitellään riitaa käräjäoikeudessa.
Tärkeä periaate on, että viranomaisen toiminta on läpinäkyvää, oikeudenmukaista ja siitä voi valittaa. Siksi hallinto-oikeudessa asiointi on lähtökohtaisesti edullista; hallinto-oikeudessa peritään valittajalta pääsääntöisesti vain 270 euron oikeudenkäyntimaksu, jos valitus ei menesty. Jos hallinto-oikeus arvioi valittajan valituksen olleen ilmeisen perusteeton, voi hallinto-oikeus poikkeuksellisesti määrätä valittajan maksamaan myös vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut tai ainakin osan niistä.
Käräjäoikeudessa tilanne taas on toinen. Siellä kuluriski on merkittävästi suurempi, koska pääsääntöisesti häviäjä velvoitetaan maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Sekä omat että mahdollisessa häviötilanteessa tuomitut vastapuolen oikeudenkäyntikulut liikkuvat helposti yli kymmenessä tuhannessa eurossa ja prosessit ovat pitkiä ja raskaita.
OAJ on ottanut jäsenilleen oikeusturvavakuutuksen, joka kattaa ensi vuoden alusta oikeudenkäyntikuluja 50 000 euroon asti. Se on jäsenetu jota ei koskaan toivoisi tarvitsevansa, mutta silti erittäin hyvä olla olemassa.
Lue lisää oikeusturvavakuutuksesta
Ulla Walli
Kirjoittaja on OAJ:n lakipalveluiden johtaja